Lomalla Kaarnaniemessä

Jatkosodan aikana vuonna 1942 Valtionhotellin alapuolelle Kaarnaniemeen rakennettiin 15 yksinkertaista mökkiä sotaleskien tai haavoittuneiden sotilaiden perheiden lomanviettoa varten. Nämä legendaariset Kaarnaniemen lomamökit ovat vuosien varrella olleet monien muutospaineiden alaisia; ne on useaan otteeseen jopa aiottu purkaa pois kansallismaisemaa rumentamasta.

Valtionhotellin ylläpito oli 1920-luvulla siirtynyt Suomen Matkailijayhdistyksen hoitoon. Talvisodassa 1939–1940 ja jatkosodan alussa 1941–1942 hotelli oli puolustusvoimien käytössä, mutta rintaman siirtyminen Itä-Karjalaan vaikutti siihen, että Matkailijayhdistyksen hotellitoiminta saattoi käynnistyä uudelleen.

Lomaliitto

Sotaa edeltäneinä 1930-luvun lopun vuosina edistettiin kansanmatkailua ja katsottiin, että vähävaraisemmillakin perheillä tuli olla oikeus lomanviettoon. Tavoitetta ajamaan perustettiin Lomankäytön keskusliitto, vuodesta 1944 Lomaliitto, joka jatkosodan aikana vuokrasi Valtionhotellin tiloja sosiaalisilla perusteilla toimivaksi lomakyläksi.

Lomaliitto sai yhteistyökumppanikseen Suomen Aseveljien Liiton, jonka tehtäviin kuului myös aseveliperheisiin kuuluvien äitien ja lasten huoltotyö. Liitot päättivät kutsua 500 perheenäitiä lapsineen viettämään kesälomaa Punkaharjun Valtionhotelliin vuonna 1942. Perheet majoitettiin Valtionhotelliin, Keisarinnan huvilaan ja ympäröiviin talousrakennuksiin, ja aluetta ryhdyttiin kutsumaan Punkaharjun lomakyläksi.

Tuulentupa ja 14 muuta mökkiä

Heti ensimmäisen kesän aikana Valtionhotellin ja Keisarinnan huvilan yhteenlaskettu majoituskapasiteetti todettiin liian pieneksi. Rahavaikeuksissa painiskeleva Lomaliitto sai avukseen Aseveliliiton, jonka varoilla Kaarnaniemeen rakennettiin nopeasti kahdeksan lomamökkiä ja myöhemmin vielä seitsemän lisää. Lautarakenteisissa mökeissä oli kaksi huonetta, joista toisessa olivat sängyt ja toisessa pieni keittiö ja ruokailunurkkaus. Mökit saivat viehättäviä nimiä, kuten Kaarnamaja, Honkapirtti, Lintukoto ja Tuulentupa.

Ensimmäisenä vuonna 1943 lomakylä toimi neljä kuukautta ja sinne majoitettiin yli 2 000 äitiä ja lasta. Perheet söivät hotellin ruokasalissa, ja Lomaliitto oli palkannut erityisiä ”lastentätejä”, jotka järjestivät lapsille ohjelmaa äitien levätessä. Vanhemmat retkeilivät harjulla, ja iltaisin koko lomakylä kokoontui yhteisiin illanviettoihin. Monien äitien mukaan loma Punkaharjulla oli tärkeä henkireikä ja auttoi heitä jaksamaan sota-ajan ankaraa arkea.

Valtionhotellin vaikeudet

Tultaessa 1970-luvulle Valtionhotelli, Keisarinnan huvila ja Kaarnaniemen lomamökit rapistuvat. Punkaharjun kunta perusti epävirallisen, joskin varsin arvovaltaisen työryhmän pohtimaan ränsistyvän vetonaulan tulevaisuutta. Yhtenä vakavana vaihtoehtona nähtiin koko ”röttelön” eli Valtionhotellin purkaminen ja kokonaan uuden korkeatasoisemman hotellin rakentaminen lähemmäs rantaa. Saman purkutuomion olisivat saaneet myös Kaarnaniemen mökit.

Työryhmän enemmistö ei kuitenkaan lämmennyt purkusuunnitelmille, vaan hotelli päätettiin remontoida perinpohjaisesti. Työt aloitettiin 1978 museoviraston ja rakennushallituksen valvonnassa. Remontin tuloksena hotellin vesikatto uusittiin, ikkunat vaihdettiin kaksinkertaisiksi ja kaikki sähköt ja viemärit vaihdettiin. Samalla remontoitiin myös Kaarnaniemen pikkumökkejä ja niiden varustelua parannettiin.

Purku-uhka jatkuu

Kaarnaniemen mökit majoittivat vuosikymmenten kuluessa tuhansia varattomia perheitä. Monille lapsille ja nuorille mökkilomasta jäi hyviä muistoja, ja aikuistuttuaan nämä pienet Punkaharjun kävijät palasivat takaisin ja halusivat taas yöpyä omassa vanhassa mökissään legendaaristen muistojen hengessä. Lomanviettäjien joukossa oli myöhempiä kuuluisuuksiakin, kuten esimerkiksi runoilija Pentti Saarikoski.

Rapistunut 50-vuotias mökkikylä joutui purku-uhan alle uudelleen 1990-luvun alussa, jolloin Kaarnaniemi haluttiin palauttaa luonnontilaan. Esitys kuitenkin raukesi, kun selvisi millainen kulttuurihistoriallinen merkitys ja arvo mökeillä oli lopulta ollut. Vuonna 1992 hyväksytyssä harjualueen hoitosuunnitelmassa kuitenkin edellytettiin maisemallisista syistä kahden harjun puoleisen mökin purkamista ja kahden muun siirtämistä kauemmas rannasta. Suunnitelma herätti melkoista huomiota, eikä sitä koskaan toteutettu. Lomaliitto ja sen toimintaa jatkaneet yrittäjät jatkoivat entiseen tapaan pikkumökkien ja niiden läheisyydessä sijainneen rantasaunan vuokraamista. Kaikki 15 Kaarnaniemen mökkiä ovat edelleen käytössä, ja nykyään niitä kutsutaan ”metsähuoneiksi”.